Suomessa vaalien äänestysprosentit ovat häpeällisen alhaisia. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänesti ennätykselliset 67,9 prosenttia äänioikeutetuista. Presidenttiä valittaessa vuonna 2006 kansasta jopa 73,9 prosenttia vaivautui uurnille ensimmäiselle kierrokselle. Toiselle kierrokselle saapui 77,2 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2008 kunnalisvaaleissa äänensä antoi 61,2 prosenttia, europarlamenttivaaleissa vuonna 2009 enää 40,3 prosenttia.
Presidenttiä valitessa kansa valitsee suoralla kansanvaalilla yhden ihmisen johon luotetaan. Nyt presidentistä on tehty valtion virallinen seremoniamestari, jonka merkitystä leikataan ilmeisesti jokaisessa perustuslain uudistuksessa. Presidentti nauttii kuitenkin merkittävästi enemmän luottamusta kansalta kuin eduskunta tai valtioneuvosto: presidentti on suomalaiselle äänestäjälle tärkeämpi kuin eduskunta. Presidentin valtaoikeuksien jatkuva leikkaaminen kertoo lähinnä siitä, että parlamentaarista valtaa pitävät pelkäävät presidentti-instituution mahdollisuutta puuttua toimiinsa.
Eduskuntavaaleissa vuonna 2007 äänioikeutettuja oli 4 292 436 kappaletta. Äänestäneitä oli siis 2,9 miljoonaa. Jos loput 1,4 miljoonaa suomalaista, eli 32,1 % olisivat äänestäneet, eduskunnan rakenne lienisi radikaalisti erilainen. Lähes 1/3 äänestysikäisistä tuli siihen tulokseen, että äänestäminen ei syystä tai toisesta ollut kannattavaa.
Aina asiantuntijatasolta tavalliseen kaduntallaajatasoon on esitetty erilaisia teorioita äänestämisprosenttien alhaisuudesta. Jostain syystä useasti esiintyy ajatus siitä, että kansa ei äänestä, koska se on niin tyytyväinen nykytilanteeseen. Jos tällaisen päästää suustaan, kannattaa valmistautua esittämään tukea väitteelleen, sillä tällaista suomalaista ei ole ilmoittautunut tai löytynyt. Vaihtoehtoteorioista kolme yleisintä ovat nämä: äänestämällä ei voi vaikuttaa, politiikka ei kiinnosta ja mikään puolue ei aja asioita, joiden puolesta äänestäisi.
EDIT: In your face: Tyytyväisimmät äänestävät :P
Republikaaninen ihanne kansasta, jota politiikka kiinnostaa ei toteudu Suomessa. Jos asioihin on turhautunut kylliksi ja on äänestänyt puolueita, joilta toivoisi erilaista politiikkaa, on luultavasti joutunut pettymään perinteisiin valtakuvioihin juuttuneeseen suomalaiseen politiikkaan. Yhden ihmisen äänellä ei todennäköisesti ole minkäänlaista vaikutusta äänestyksen lopputulokseen. Kun näin ajattelevia äänioikeutettuja on joissakin tapauksissa yli 59 prosenttia kansasta, saadaan aikaan poliittinen tyhmiö, jossa esimerkiksi europarlamenttiin Suomea lähetettiin edustamaan ihmiset, joilla ei ehkä ole kansan luottamusta. EU-vastaisuus ei ole hyvä syy jättää äänestämättä, sillä Suomi lähettää saman määrän edustajia Euroopan unionin parlamenttiin riippumatta äänestysprosentista. Edustajien laatu vain saattaa olla vähän sitä sun tätä ja vaalien jälkeen on turha narista.
Mikäli politiikka ei kiinnosta, on vaikeaa saada ihminen vaaliuurnille. Epäkiinnostus euroopanlaajuiseen, kotimaiseen tai kunnallispolitiikkaan johtunee siitä, että politiikan terminologia on hankalaa ja useat poliittiset skandaalit nakertavat luottamusta politiikkaan. Usein käytetty termi "skandaali" onkin kokenut melkoisen inflaation ja sen huomatessaan ei nykyään kiinnostu aiheesta edes etäisesti. Poliitikot ja media ovat yhdessä vastuussa tästä. Ongelman osasyitä kannattaa lähteä etsimään esimerkiksi siitä, että ennen äänestysikää kaikki puhe politiikasta keskittyy lähinää "aikuisten maailmaan". Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, kolmikanta, eläkeiän alaraja, lautakasat ja yritystuet eivät ole lapsen tai nuoren silmissä kiinnostavia vaan puuduttavia asioita ja hyviä syitä etsiä netistä päivän fingerpori. Luottamussuhdetta nuoren kansalaisen ja politiikan välillä ei koskaan ehdi syntyä, sillä sen muodostumiseen ei ole edellytyksiä.
Sokerina pohjalla syissä jättää äänestämättä on ehdottomasti se, että puoluekannasta ei löydy tahoa, joka edes etäisesti edustaisi asioita, joita kansalainen haluaisi ajettavan. Jokaisen puolueen jokaisen ehdokkaan läpikäynti on näännyttävä ajatus ja esimerkiksi piraattipuolue on lanseerannut vaikuttavan tavan ärsyttää äänestäjiä: vaaliohjelman yksipuolisuus pakottaisi potentiaaliset äänestäjät lukemaan ehdokaskohtaiset mielipiteet kustakin itseä kiinnostavasta asiasta läpi ja usein näihin ei ole helppoa pääsyä. Vaalipiiristä riippuen 5-25 ehdokkaan mielipiteiden etsiminen, blogien lukeminen ja profiiliin tutustuminen on yksinkertaisesti liikaa vaadittu keskivertoäänestäjältä. Järkevää ja hyvää asiaa ei voi ajaa suppeilla kannanotoilla ja itse politiikan pelkäämisellä. Piraattipuolueen edustajan äänestäminen olisi arpaheitto, sillä puoluelinjausten puuttuessa oma ääni saattaa mennä täysin muita kuin itselle tärkeitä arvoja edustavalle piraatille.
Hallitus onkin esittänyt poliittisen kentän pirstoutumisen estämiseksi kansalliseksi äänikynnykseksi kolmea prosenttia kaikista annetuista äänistä, jotta puolue voisi päästä eduskuntaan. Vaarallisten uusien ajatusten leviämisen estämisen ohella tämä esitys on myös omiaan estämään sellaisten puolueiden pääsyn eduskuntaan, jotka toisivat äänestämättä jättäville jotain äänestettävää.
Tulevista eduskuntavaaleista tulee hyvin jännittävät. Gallupeissa ilmennyt perussuomalaisten kannatuksen voimistuminen ei välttämättä toteudu eduskuntapaikkoina, mutta toimii vähintäänkin hyvänä säikäytyksenä muille eduskuntapuolueille. Mikäli äänestysprosentti nousee merkittävästi ja perussuomalaisten galluptuloksien ennakoima vaalitulos realisoituu, kertoo se siitä, että tätä kansa halusi tai ainakin sen, että tätä kansa uskoi. Jos äänestysprosentti taas ei nouse merkittävästi, kertoo se vain ja ainoastaan siitä, että kansa ei uskonut ketään.
Piraattia äänestävälle niitä tärkeitä arvoja ny vain täytyy olla juuri ne siinä suppeassa vaaliohjelmassa olevat asiat. Ne ovat muutenkin niitä asioita, joita piraatit tulevat ensisijaan ajamaan riippumatta siitä mitä mieltä muista asioista ovat.
VastaaPoistaYleispuolueella taas et välttämättä yhtä helposti edes selvitä mitkä ne tärkeimmät asiat ovat. Niidenkään ehdokkaat eivät tule ajamaan läpi kaikkea joista mielipide löytyy vaikka sitten yleisesti puolueen tasollakin. Lisäksi niiden kanssa äänestäjän pitäisi tapittaa lähes kaikissa asioissa nimenomaan itse puolueen kannanottoja jotka jyräävät lähes kaikki ehdokkaiden omat näkemykset. Esimerkiksi vaalikoneet ovat tässä suhteessa todella surkeita koska niissä esitellään vain ehdokkaiden kantoja.
En yhtään epäile etteikö piraattia äänestävä olisi samaa mieltä ainakin melkein kaikista piraattien vaaliohjelman kohdista. Blogissa puhe olikin siitä, että vaaliohjelman ollessa niinkin suppea, on melkein arpapeliä antaa äänensä piraateille. Oma ääni saattaa mennä täysin vastakkaisia arvoja edustavalle taholle. Piraattien asia on arvokas ja mikäli he kannatusta saavat, joutuvat muut puolueet ottamaan piraattien ajamat asiat huomioon tulevaisuudessa.
VastaaPoistaTavallisella äänestäjällä (esimerkiksi minulla) ei ole aikaa lukea kaikkia vaalipiirini piraattien blogeja ja mielipiteitä lävitse, jotta löytäisin sieltä oman ehdokkaani. Vaikka piraattien agenda on minulle itsessään tärkeä asia, löydän 'yleispuolueista' helpommin edustajan, joka jakaa sympatiani piraattien asialle ja ajaa samalla muita minulle tärkeitä asioita avoimesti. Toisin sanoen löydän vähemmän väärässä olevan ehdokkaani helpommin, kun etsin häntä puolueesta, jonka yleiset linjaukset ovat piraattien linjaa selkeämmät.
Piraattiaatetta arvostavana olen itsekin harmistunut tästä pp:n linjausten löyhyydestä. Tämä, yhdistettynä suhteelliseen vaalijärjestelmään ja vaalipiireihin, todennäköisesti ajaa minut äänestämään jotain muuta puoluetta, sillä riskien arviointi yksittäisten ehdokkaiden näkemyksiin tutustumalla on aivan liian työlästä ja arpapelillä piraattipuolueen äänestäminen kuulostaa yksinkertaisesti tyhmältä: Entä jos paikan saa joku mielestäni täysin väärässä oleva henkilö?
VastaaPoistaEnsisijaisesti jotain puoluetta ja toissijaisesti jotain ehdokasta aion kuitenkin äänestää. En siksi, että se olisi "kansalaisvelvollisuus", vaan siksi, että äänestämällä saan kannettua oman korteni kekoon vaalituloksen optimoinnissa, mikä Suomessa tarkoittaa huonouden minimoimista. Harmillisesti piraattipuolue ei tuohon taivu.
Yksinkertaisesti asian voisi minusta tiivistää näin: Piraattipuolueella ehdokkaiden mielipiteiden hajonta on suurempi, sillä puolueella on vain muutama yhdistävä asia ja loput mielipiteet voivat olla laidasta laitaan. Täten äänestäminen pelkän puolueen perusteella voi käydä omaan nilkkaan, kun eduskuntaan pääseekin PP:n suppeaa puolueohjelmaa lukuunottamatta täysin omien arvojesi vastainen ehdokas.
VastaaPoistaVidi: "Oma ääni saattaa mennä täysin vastakkaisia arvoja edustavalle taholle."
VastaaPoistaNäinhän voi käydä myös äänestämällä suosituinta protestipuoluetta. Pääasiallisesti sen takia, että tyypillinen perussuomalaisten kannattaja ei varsinaisesti ole kirjaviisasta ja asioihin syvällisesti perehtyvää (ts. voi äänestää nasevia iskulauseita laukovaa, perehtymättä henkilön omaan tai koko puolueen agendaan). Toiseksi sikäli, että jokainen rivikansanedustaja (mistä hyvänsä vaalipiiristä) läpi, lisää todennäköisyyttä sille, että Soini pääsee hallitukseen.
Kuinka moni EU-vastaisuutta tai maahanmuuttokritiikkiä harrastava haluaa katolisen "kieltäkää abortit, esiaviollinen seksi, homoilu, porno, kondomit, ja kaupassa käyminen sunnuntaina" pääministeriksi? Varmaan suunnilleen sama osa kansasta, joka on tähän asti äänestänyt Kristillisdemokraatteja...
Vidi: "Vaikka piraattien agenda on minulle itsessään tärkeä asia, löydän 'yleispuolueista' helpommin edustajan, joka jakaa sympatiani piraattien asialle ja ajaa samalla muita minulle tärkeitä asioita avoimesti."
Eli piraattien kohdalla (koska puolueohjelma on suppea) se on vaarallista, että kahdella piraatilla on mahdollista olla eri henkilökohtainen agenda täydentämässä suppeaa ohjelmarunkoa? Mutta sitten, kun äänestät esim. piraattimyönteistä yleispuoluelaista, et pelkää sitä, että kyseinen henkilö ei mene läpi vaan läpi menee samalla äänellä vaikka Sasi, Brax tai Lindén.
Niin, vaikka Piraattipuolueessa on vähän kaiken laista hiihtäjää niin ne radikaalisti eri tavoin ajattelevatkin piraattiehdokkaat ovat minulle silti tuhatmäärin parempaa kuin yleispuolueen sellaiset ehdokkaat joilla on oikea mahdollisuus päästä läpi. On sitä itsekin tullut äänestettyä sukupuoliriippumattoman asevelvollisuuden puolesta nuorta kokoomusradikaalia. Voit miettiä menikö sekin ääni oikeasti arvoliberaalille yrittäjäystävälliselle markkinataloudelle, vai menikö se ääni todellisuudessa arvokonservatiiviselle suuryritystukisuunnitelmataloudelle.
mdf: "Piraattiaatetta arvostavana olen itsekin harmistunut tästä pp:n linjausten löyhyydestä."
VastaaPoistaNiin, ihanteellisessa maailmassahan jaettaisiin kansanedustajapaikkoja myös desimaalilukujen mukaan. Voitaisiin jakaa piraattiaate tuhanteen pikku klikkiin erilaisia kombinaatioita markkinatalousideologian ja arvoliberaalien arvojen suhteen.
FAKTA kuitenkin on, että yhteenlaskettunakaan nämä pienet klikit muodostaa pienen ryhmän, jolla yhteenlaskiessakin on ongelmia päästä eduskuntaan edes yhdelläkään edustajapaikalla, kiitos juurikin sille, että joudumme valitsemaan kahden pahan väliltä: suppean tai laajan puolueohjelman. Kumpi hyvänsä näistä on paha asia.
Hyvin moni sanoo, että olisi kiva, jos puolueella olisi laaja agenda. Kaikki kuitenkin tällöin olettaa, että agendan pitäisi olla sama kuin tällä yksittäisellä äänestäjällä. Jos esimerkiksi Piraattipuolue implementoisi osan Marxin Pääomaa puolueohjelmaansa, arvaa kaksi kertaa äänestäisinkö. Tai jos puolue päättäisi, että turkis-, nahka- ja lihatuotanto on kriminalisoita... äänestäisinkö. Tai, jos puolue päättäisi, että Ilmastolaki on laadittava ja päästötavoitteiden saavuttamisessa ei käytettäisi ydinvoimaa.
Luulen, että palaisin sillä sekunnilla äänestämään Kokoomusta. VAIKKA se tarkoittaa sitä, että Kimmo Sasia saadaan taas kerran lisää.
Puolueohjelman laajentaminen perinteisten puolueiden vasen-oikea-akselille ei nyt vaan auta yhtään mitään. Piraattiliike on liian pieni hajotettavaksi klikkeihin.
Lomat on lusittu ja palaan sorvin ääreen. Tosiaan näen tilanteen siten, että puolueena yleisiä linjoja vetävät yhdistykset ovat turvallisempia valintoja.
VastaaPoistaEsimerkkisi kokoomuksen äänestämisestä käy tässä hyvin, sillä puolue ajaa yhtenäistä talouspolitiikkaa joka ei potentiaalisesti aja Suomea uuteen lamaan. Piraattien vastaavan aloitteen tai linjan puute aiheuttaa riskin siitä, että toista talouspoliittista mallia ajava ehdokas pääsee läpi. Piraattien ajama asia ei ainakaan vielä ylitä arvomaailmassani kilpailukykyistä Suomea. Äänilevyjen kopiointi omaan käyttöön löytyy myös kokoomuksen edustajien joukosta - usein samojen edustajien joukosta jotka vastustavat hyvitysmaksua ja kannattavat sananvapautta. On parempi valita edustaja, joka kannattaa selkeää poliittista linjaa ja samalla toisen puolueen (esimerkiksi piraattien) koko agendaa ja saada valituksi henkilö samasta puolueesta jonka perusarvot ovat lähellä omia (vaikka piraattien agendaa ei sieltä löytyisikään), kuin että äänestää piraattia, joka ei pääse eduskuntaan ja lähettää sinne toinen ehdokas joka on kaikesta päinvastaista mieltä, paitsi sananvapaudesta.
Todennäköisyys olla vähemmän väärässä on tällöin parempi. Piraattien agenda ei ole yksistään tärkeämpi, kuin kaikki muut asiat.