tiistai 22. helmikuuta 2011

Opiskelun vaikeudesta tulevaisuuden Suomessa

Tällä hetkellä suomalainen korkeakouluopiskelija saa opintorahaa 298 euroa (verotettavaa tuloa) kuukaudessa, mikäli hän on täyttänyt kaksikymmentä vuotta. Tätä ennen opintorahan suuruuteen vaikuttavat muun muassa vanhempien tulot riippumatta siitä, tukevatko vanhemmat jälkikasvuaan taloudellisesti. Opintorahan lisäksi voi saada asumislisää, joka on enimmillään 201,60 euroa, aina kuitenkin enintään 80 % kokonaisvuokrasta. Opiskelijoille tämä kaikki ja monet poikkeustapaukset ovat tuttuja. Lisätietoa kaipaavat voivat hakea sitä Kansaneläkelaitoksen www-sivuilta.

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa avata yhteiskunnallisen keskustelun siitä, voisiko korkeakouluopinnot saattaa maksullisiksi esimerkiksi lukukausimaksuilla. Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen esitti sopivaksi maksuksi tuhat euroa vuodessa. Äärettömän lyhyellä matikalla laskettuna 252 euron kuukausittaista vuokraa maksava opiskelija saisi opintorahaa ja asumislisää 499,6 euroa kuukaudessa. Kuukausittaisesta tuesta käteen jäisi siis 247,6 euroa maksimituilla. Neljän kuukauden opintotuet menisivät Lajusen siunauksella tällöin suoraan korkeakoululle.

Kenen tahansa nykyisen tai entisen korkeakouluopiskelijan luulisi närkästyvän, kun kuulisi tällaista ehdotettavan. Soppaan voi lisätä vielä sen, että kaikki korkeakouluopiskelijat eivät saa kesätöitä ja haluavat ehkä syödä muutakin kuin viiden eri maun nuudeleita pitkin vuotta.

Sarkasmi sikseen ja palataan asiaan. Elinkeinoelämän keskusliitossakin vaikuttava talouselämän ihmemies Björn Wahlroos haluaa helpottaa opiskelijain ahdinkoa tässä haastavassa maailmassa lopettamalla kaikki tuet, mikäli opiskelija ei valmistu viidessä vuodessa. "Nalle" on toki tullut osalle kansasta tutuksi jo muiden värikkäiden ajatustensa julkituomisesta. Aiemmin hän on ehdottanut esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan purkamista ja köyhien perheiden tukemisen lopettamista.

Ottaen huomioon opintotuen naurettavan pienen määrän ja ehdotettujen lukukausimaksujen suuruuden sekä tukien rajaamisen viiteen vuoteen voi ennakoida pientä katastofia. Monet opinnot on jopa suunniteltu kuuden vuoden kestoisiksi, ja nykyisen koulutustason ja suomalaisen sivistyksen ylläpitämiseksi en lyhentäisi korkeakouluopintojen kestoa. Maksullinen korkeakouluopiskelu asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan vanhempien taloudellisen tilanteen ja maksuhalukkuuden suhteen.

2 kommenttia:

  1. Wahlroos tosin tukee perustuloa, jolloin erillinen opintotuki ei ole tarpeellinen. Ja käytännössä perustuloon siirtyminen nostaisi opiskelijoiden tuloja verrattuna nykyhetkeen.

    VastaaPoista
  2. Tosiaan liikemaailman Macgyver kannattaa perustuloa, mutta EK:n puhetilaisuudessa ilmeni paremmin se, että nykyjärjestelmässä Nalle tosiaan poistaisi opintotuen niiltä opiskelijoilta, joilla menee yli 5 vuotta tutkintonsa suorittamiseen. Pahoittelen tekstini epäselvyyttä.

    VastaaPoista