Suomen uudet ydinvoimahankkeet ovat teollisuuden tarpeisiin ilmeisen sopivia. Toisinaan tulee kuitenkin ihmeteltyä Suomen vanhahtavaa linjausta uraanivoimaloiden uusimisesta ja uusien uraania polttoaineenaan käyttävien voimaloiden rakentamisesta. Suomi on jäänyt energiapolitiikassaan jälkeen muuta maailmaa.
Japanilaiset harkitsevat aurinkovoimaloita avaruuteen ja kiinalaiset rakentavat aurinkovoimaa ja tuulivoimapuistoja. Suomessa näihin kolmeen tuskin on realistisia mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa suuressa mittakaavassa.
Suomi muun maailman mukana valitsi kylmän sodan timmelyksessä uraanikäyttöiset voimalat, sillä torium hävisi kilpailun ydinasekelpoista plutoniumia sivutuotteena tuottavalle uraanille. Parempia vaihtoehtoja odottaessa ja tutkittaessa Suomi voi kuitenkin seurata Kiinan esimerkkiä toriumkäyttöisistä ydinreaktoreista, jotka toriumin ohella voivat polttaa myös uraania ja jo tuotetusta ydinjätteestä jopa 95 prosenttia. Intialla on jo toimiva toriumreaktori, ja lisää rakennetaan jatkuvasti.
Toriumia on maaperässä 3-6 kertainen määrä uraaniin verrattuna. Esimerkiksi Norjalla on 5 % maailman kartoitetuista toriumvarannoista ja sitä ei käytetä mihinkään. Torium ei ole luonnossa radioaktiivista siinä määrin, että se aiheuttaisi ympäristöaktivistien kauhisteleman maailmanlopun kaivostoiminnan myötä. Kuljetus jalostuslaitoksiin ei olisi soran kuljettamista kummempaa, ja jos jalostuslaitos olisi reaktorihuoneen läheisyydessä, jäisivät ympäristövaikutuksetkin minimaalisiksi.
EDIT: Tarkempia lukuja halajaville löytyy mainio artikkeli Turun Sanomilta. Suosittelen tutustumaan toriumin tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti